perjantai 11. lokakuuta 2013

Happamilla marjoilla

Torstai-ilta alkaa olla vaihtumassa perjantaita ja samalla minulla koittaa piakkoin vapaa viikonloppu-jälleen.
Lepo ja vapaus on tarpeen. Itse asiassa mulla on pidennetty viikonloppu, sillä sain maanantain sekä tiistain vapaaksi.
Syy miksi pyysin näinkin paljon vapaata, on rakkaan pikkusiskoni Even saapuminen Ouluun perjantaina. Tyyppi suunnistaa suoraan juna-asemalta mun töihin ja hengaa kahvilassa sen aikaa kun mut vapautetaan viettään laatuaikaa. :)

Asiasta tiistaipäivän treeneihin palaten voin sanoa, että tänään mua ei oo naurattanut yhtään, eikä mua ois huvittanut nousta sängystä ylös ollenkaan. Aamulla yhdeksän aikaan ensimmäisen kerran avatessani silmiäni purin hammasta vaihtaen asentoa, sillä mun pohkeet ja reidet ovat entisestään tulessa pt:n höykkyyttämästä alaraaja treenistä. Taisin toden teolla antaa kaikkeni, jos tässä kunnossa ollaan, että sängystä/tuolista noustessa jalat pitää erittäin varovasti totuttaa seisomisasentoon ja siitäkin huolimatta askeltaa eteenpäin puolikuolllutta etanavauhtia.

Miettikää jos yrittäisinkään lähteä taistelemaan hulluille päiville jostakin spesiaalituotteesta.
Näen tuotteen x, lähden hakemaan sitä. Tunnin päästä huomaan että kaikki onkin viety. :D Ehkä tyydyn jäämään tästä ihmisryminää valtaavasta viikosta pois ja yritän selviytyä vain pakollisista rasituksista.

Huomisaamuna aion kuitenkin mennä salille, sillä Satsin treenipassi motivoi mua lunastamaan viikon toisen leiman. Treenatessa 12 viikon ajan saa kaksi leimaa viikolta. Toisaalta se on harmi, jos treenaisikin jopa neljä kertaa niin niistä kahdesta kerrasta ei saa leimoja. Eyes on the price, eli kun 24 leimaa on vihkosessa, Sats antaa pienen palkinnon rehkimisestä.
Välttämättä en taida koskea mihinkään jalkalaitteisiin, paitsi lämmitellessä, vaan pysyn käsi- ja vatsaliikkeissä. Sen verran aion poiketa mun treeniohjelmasta. :D Ehkä nää jumit olis pois jo ensi viikon keskiviikkoon mennessä, jotta pystyn taas sata lasissa tekeen töitä. Ei oo hirveen kiva kun pitäisi juosta koko ajan ees taas ja KYYKÄTÄ! Samalla työkaverit nauraa että Heidi on porukan nuorin ja liikkuu ku mummo.. :D

Tämän pitkän kuulumisjaarittelun myötä päästä avaamaan pohjustusta alla oleville kuville. Viime viikon sunnuntaina kuvailtiin serkkuni Josefiinan kanssa asuinympäristöni lähettyvillä ja aiemmin julkaisin kuvat Josefiinasta. Tässä toisessa osiossa päästään katseleen meikäläistä. Kuvat eivät nyt eroa hirveän paljon toisistaan, sillä deletoin varmaan yli puolet. Missä oli tarkennus hanurissa, missä mulla oli todella monessa omasta mielestä jokin pielessä, mutta seuraavat kuvat läpäisivät kuitenkin mun itsekriittisen silmän.

4 kommenttia: